Nyt kun kausi on pyörähtänyt käyntiin ja ensimmäinen peli pelattu, on aika tarinoida hiukan pre-seasonista ja tulevasta kaudesta. Samalla muutama sana pelistä FC Raumaa vastaan.

Kuten valveutuneet futsal-ihmiset tietävät, on joukkue kokenut täydellisen muodonmuutoksen viime kaudesta. Lähtijöitä joukkueellinen, vain Joonathan Hynninen, Jarno Majamaa ja Jere Myllykangas ovat jäljellä viime kauden rosterista. Tämä luonnollisesti on aiheuttanut omat haasteensa reenaamisen suhteen ja ylipäänsä tavoitteellisesti kauden läpi viemiseen. Pikku hiljaa kuitenkin pelimiehiä alkoi elo-syyskuussa ilmestyä reeneihin, hyvin vähän, mutta vähän kuitenkin. Oikeastaan vasta muutama päivä ennen ensimmäistä peliä alkoi näyttää siltä, että tästä kaudesta voidaan saada alku jollekin hyvälle, kun yhteistyöseura Mad Maxin pelaajia ilmestyi reeneihin. Toki jo aiemminkin jokunen kävi silloin tällöin. Myös Ali Al Zubeidi teki paluun vuoden tauon jälkeen ja Akaalla viimeksi vaikuttanut Valtteri Vähä-Verkkomäki saatiin mukaan rosteriin. Muutama viikko reenattiin aika pienellä porukalla, jopa koko valmennus joutui osallistumaan, että saatiin edes 3v3 pelejä pelattua. Elokuussa mukaan hyppäsi muutama Valkeakoskelaispeluri, joilla pääasiassa kokemus pohjautuu piirinsarjoihin. Ensimmäisenä Tomi Nurminen ja Tompan innoittamana Patrik Toropainen ja Joona Järvinen. Loiskeesta PeePeen kautta VehUun surffaillut Aimo Sulkko siirtyi myös keltapaitoihin. Ville Mikkolaa odotetaan vielä kokoonpanoon, kunhan saa alaraajavaivansa kuntoon. Lisäksi reeneissä on kohtuu hyvin käynyt muutama 05′ junnu, jotka ovat täyttäneet paikkansa loistavasti. Maalivahtiosastolla on ilahduttavasti tunkua, Jeren lisäksi melko aktiivisesti mukana on ollut Juhana Mäkelä, silloin tällöin Marko Pirilä ja uusimpana vahvistuksena Eemeli Puotiniemi. Joissakin reeneissä maalivahteja on ollut jopa enemmän, kuin kenttäpelaajia.
Yhdessä ollaan siis touhuttu vasta marginaalinen aika koko kaudesta, mutta on lupa odottaa hyviä esityksiä ja pisteitä laariin, kunhan saadaan vähän reenejä alle.

Sitten muutama sana pelistä.
Ensimmäisellä jaksolla oltiin jopa kuskin paikalla ja luotiin paikkoja, joista kaksi kertaa onnistuttiin. Omassa päässä oltiinkin liian lepsuja ja molemmat avausjakson maalit pääsi kaveri tekemään aivan liian helposti. Tauolle ihan hyvissä asetelmissa kuitenkin, 2-2.
Toisella jaksolla paketti hajosi ja näytti jalkojenkin jääneen koppiin. Lisää helppoja maaleja omiin, eikä lopun viidellä pelaaminenkaan tuottanut riittävästi tulosta. Oppirahoja, ei muuta. Taas ollaan viisaampia ja lauantaina lähdetään haastamaan vakuuttavasti kautensa aloittanutta FC Kiistoa Vaasaan.

Vaasalaiset vahvoja kotonaan
Yhdessä vahvempia